Fyssarilla taas

Meidän elämä menee eteenpäin kuten ennenkin, eli renkaiden varassa. Poika on pyörätuolissa, eikä uskalla edes ajatella kyynärsauvoilla kävelemistä. Kipsinpoistosta on yli kuukausi ja me ollaan jumpattu ohjeiden mukaan. Poika istuu jumppapallon päällä kun katsoo telkkaria tai pelaa Xboxilla ja siitä on ollut hyötyä jalan lihasvoiman palauttamisessa. Jumppapallo on tuettu niin, ettei se voi lähteä pyörimään alta pois. Kaikki kaatumisriskit on minimoitu.

Fyssari mittaili jalan liikeratoja, ja ne on pysyneet samoina tai parantuneet edellisestä mittauksesta. Eli ihan hyvältä näyttää. Poika on edelleen pyörätuolissa ja kyynärsauvoja ja jalalle varaamista katsotaan vasta sitten, kun jalasta on otettu uudet rtg-kuvat, ja ortopedi on ehtinyt katsoa ne. Odotan jännityksellä seuraavaa lääkäriaikaa (joka on kahden viikon kuluttua), koska on kiinnostavaa tietää millaiseen hoitolinjaan ortopedit on meidän kohdalla päätyneet.

Viimeksi olin hyvin hämmentynyt siitä, että yksi ortopedi sanoi pojan olevan pyörätuolissa vähintään pitkälle kevääseen, eikä jalalle saisi varata lainkaan painoa ja kipsinpoistossa toinen ortopedi oli sitä mieltä, että poika kävelee omin jaloin parin kuukauden kuluttua kipsinpoistosta. Toisaalta se omilla jaloilla kävely kuulostaa hyvältä ja toisaalta se vähän pelottaa - entä jos on liian aikaista, ja luun pää menee lyttyyn taas? 

Mietin sitä asiaa joskus toiste, nyt keskityn tähän aurinkoiseen iltapäivään ja huomiseen, Linnanmäellä on Iik Week, ja ollaan menossa kurkkimaan kummajaisia Lintsille ja Merimaailmaan myös.