Kesä lähenee loppuaan

Kesä on pian ohi, reput ja koulutarvikkeet näkyvät jo mainoksissa. Meillä se merkitsee sitä, että kipsausaika on pian kiduttu. Vaikka ei se kitumista ollut, poika ei ole pahemmin valittanut ja hyvin on saatu päivät kulumaan.

Eilen käytiin keskustassa. Makkaratalossa on kolme hissiä, joista kaksi on niin kapeita, ettei kipsattu jalka olisi mahtunut ovesta sisään. Onneksi se kolmas hissi oli tavarahissi, ja päästiin siihen ongelmitta. Metron hissitkin on aika kapeita, mutta peruuttamalla sain pyörätuolin ja lapsen jalkoineen hissin sisäpuolelle. Usein se reunimmainen ovi on ahtain, seinä ei saa olla sillä puolen, jolla on kipeä jalka. Kun jalka on kipsattu haara-asentoon, niin se nyt ei vaan taivu. Keskimmäisestä ovesta pääsee paremmin, kun voi vähän käännellä pyörätuolia niin, että jalka menee ovesta ensin, siitä sitten kääntämällä mahdutaan sisään. Tai ulos.

En oikein ymmärrä ihmisten tapaa tuijottaa. Hyvä, etteivät kävele päin seiniä kun on ihan pakko jäädä tuijottamaan. Jos oli pakko katsoa pitkään, niin voisi sitten edes hymyillä sen sijaan, että toljottaa suu auki. Tulee vähän epämukava olo sekä pojalle että huoltajalle, kun lasta tuijotellaan. Eikö meille opeteta täällä pienestä pitäen, että tuijottaminen on epäkohteliasta? Toistaiseksi kukaan ei ole osoitellut sormella, mutta ehkä sekin aika vielä tulee.

Poikaa selvästi hermostuttaa kipsinpoisto. Ehkä pelottaa vähän se, miten kipsi poistetaan. Me nimittäin kuultiin kipsinpoiston ääniä kun oltiin korjauttamassa kipsiä. Onhan siinä koneessa kova ääni ja poika on melko herkkä äänille.

Sekin voi hermostuttaa, että miten jalka toimii ilman kipsiä. Siitä on puhuttu, että lihakset on huonossa kunnossa, ja niitä täytyy kuntouttaa. Sekin pelottaa, että sattuuko jalan liikuttaminen? Kipsin takia ei voi tietää miltä leikattu jalka ja lantio tuntuvat oikeasti. Miltä tuntuu, kun saa jalat laitettua vierekkäin?

Kaiken kipsinpoistojännityksen päälle tulee vielä koulunalkustressi. Vanhat kaverit, ainakin enimmäkseen ja mahdollisesti myös vanhat opettajat, mutta silti. Mitä jos ei pystykään kävelemään kepeillä vielä ensimmäisellä tai toisellakaan viikolla, vaan pitäisi olla pyörätuolin kanssa koulussa sisälläkin?

Paljon asioita ja ne näkyvät levottomina öinä. Mutta mikäs sitä on heräillessä lämpimän valoisina kesäöinä. Otetaan vaikka pienet päikkärit, jos ei millään pysy hereillä päiväaikaan :)